Julkishallinto ei ole syyllinnen työttömyyskriisiin

Helsingin sanomien pääkirjoitus etsi 31.1.2026 syyllisiä työttömyyteen. Kirjoituksessa syyllisen viittaa oli aseteltu monille eri tahoille, mielestäni varsin heppoisin perustein. Puutun niistä yhteen, koska se liittyy hyvin vahvasti omaan työhöni julkisella sektorilla.

Olen ollut valtion palkkalistoilla yli 20v asiantuntijana. Sinä aikana julkishallinnon tehtäviä on säännöllisesti vähennetty useiden eri hallitusten aikana. Näissä muutoksissa on vähennetty usein lähinnä matalapalkkaisimpia tukitehtäviä ja rajattu vahvasti uusien tekijöiden palkkaamista asiantuntijatehtäviin.

Tukitöiden tekijöiden poistuttua, korkeasti koulutetut asiantuntijat tekevät julkishallinnossa nykyisin useita aiemmin esimerkiksi sihteereiden tekemiä tehtäviä. Nämä kaikki pienet tehtävät vievät asiantuntijoilta myös selvästi enemmän aikaa, kuin harjaantuneilta tekijöiltä niihin on mennyt.

Teknologian kehittyessä varsinaiset asiantuntijoiden työtehtävät eivät ole myöskään suuressa osin vähentyneet. Jatkuvasti monimutkaistuvat järjestelmät ja tehtävät vaativat enemmän asiantuntijoita ja näihin tehtäviin ei ole läheskään aina saatu hallitusten ohjauksen takia uusia tekijöitä. Tarvittava työpanos onkin usein ostettu yksityisiltä yrityksiltä palkkaluihin verrattuna moninkertaisella kustannuksella. Eli useat hallitukset on hakeneet säästöjä kustannuksista välittämättä.

Asiantuntijatehtävissä työpanoksen ulkoistaminen tulee valtiolle todella kalliiksi. Ulkoistuksista tuleva kustannus on asiantuntijatehtävissä karkeasti arvioiden vähintään kolminkertainen. Lisäksi kustannusten päälle tulee entisestään vähentynyt julkishallinnon tekijän työpanos, kun siitä osa menee ulkopuolisen työpanoksen ohjaamiseen. Kumpikaan näistä ei näy julkishallinnon palkkakuluissa vaan muissa menomomenteissa ja varsinaiseen työhän käytetyn ajan vähentymisenä. Tämä tietenkin paisuttaa julkista taloutta kokonaissummien osalta.

Julkishallinnossa onkin sisältä katsoen todella paljon niitä asiantuntijatehtäviä, missä tekijä on yksityisen yrityksen palkkalistoilla. Osan kohdalla tekijöiden kaikki työpanos on mennyt jo vuosia vain ja ainoastaan julkishallinnon yhden ja saman tehtävään tekemiseen. Sillä rahalla mitä näihin jatkuvasti tarvittaviin asiantuntijatehtäviin käytetään yksityisiä tekijöitä, voisi palkata kaksi kokoaikaista tekijää julkishallintoon yhtä ulkoa ostettua kohti ja silti hallinnon kokonaismenot pienenisivät.

Olisiko viimein aika kokeilla jotain muuta kuin julkishallinnon työntekijöiden vähentämistä säästökeinona? Olen melko varma, että useissa julkishallinnon yksiköissä tehtävät saisi tehtyä nykyistä pienemmällä rahamäärällä vähentämällä ulkoa ostettujen asiantuntijoiden määrää ja palkkaamalla uusia omia työntekijöitä. Tämä voitaisiin toteuttaa antamalla yksiköiden johdolle enemmän valtaa päättää miten yksikön työt järjestetään. Nyt johdon kädet on sidottu hallituksen päätösten takia.

Marko Vertainen

Insinööri

Lahti

31. Tammikuuta 2026

Helsingin Sanomat ei julkaissut tätä kirjoitusta.