Next: Kirja-arvostelut Up: Lausuntoja Previous: Lausuntoja Sisältö
Luonnos oli kommentoitavissa 12.2.2026 saakka OmaLahti-sivustolla. Ohessa luonnokseen jättämäni kommentit.
Hyvää: Pääpiirteissään suunnitelma on oikein hyvä. Muutamia hyviä asioita nostaakseni:
Metsiä ei avohakata ja hakkuita ei tehdä lintujen pesimäaikaan. Hakkuiden toteutuksen osalta kaupungin tulee kuitenkin varmistaa, että metsätyöt tekevä yritys toimii myös niiden mukaisesti eikä hakkaa metsiä liian harvaksi monimuotoisuutta lisäävissä töissä.
Ilmastoriskien tunnistaminen on positiivista.
Virkistyskäytön tärkeys on hienosti tunnistettu.
Parannettavaa: Kun metsäalueita muutetaan kaavoituksella muuhun käyttöön, tulee lähistöllä ennallistaa ja suojella vähintään vastaava pinta-ala saman luontotyypin metsää. Ennallistamista ei tule kohdistaa toisiin luontotyyppeihin tai pitkien etäisyyksien päähän. Nyt periaatteissa on vaan todettu, että metsiä muutetaan kaavoituksella muuhun käyttöön ilman vaatimusta kompensaatiosta. Muutamat alueet onkin hienosti jo tunnistettu kompensaatioon sopivaksi. Kompensaatio pitää vaan saada pakolliseksi, muut kaupungit ovat tässä jo ympäristökaupunkina itseään mainostavaa Lahtea edellä.
Elinvoimaisuus ja uusiutumiskyky eivät ole virkistys- ja suojelumetsille niitä tärkeimpiä tavoitteita. Myös luonnonmetsissä tapahtuu tuhoja esim. myrskyjen takia ja silloin metsiin jää paljon kaatuneita puita ja niiden uusiutumiskykyyn ei ihmistoiminnalla puututa. Jos Lahden metsiin tulee hyönteis- tai myrskytuhoja, toivoisin harkittavan todella tarkkaan tehdäänkö niille mitään. Alueet voisi jättää välittömien virkistyskäytössä olevien polkujen ulkopuolella sellaisiksi miksi ne tulivat tuhojen jälkeen. Sopivissa paikoissa tällaisia alueita voisi harkita vaikka kulotettavaksi, niin saataisiin Lahteen palolajeille suotuisia paikkoja.
Sivulla 19 on ristiriita. Hiilinielua uhkaavat lisääntyvät metsätuhot, kuten tuhohyönteiset, tuulituhot ja kuivuus. Toisessa kohtaa taas sanotaan miten hiili varastoituu lahopuuhun ja hillitsee ilmastonmuutosta. Metsä uusiutuu noiden tuhojen jälkeen myös omia aikojaan, joten tuhojen pelko ei saa olla syy virkistysmetsien hakkuisiin. Ne vanhat suuret ja ylitiheät kuusikot joita nämä tuhot ensisijaisesti uhkaavat ovat juuri niitä parhaita paikkoja virkistyä, toisin kuin yliharvaksi hakatut männiköt, joissa ei ole metsien "hoitotoimien" jälkeen juuri lainkaan linnuille suojaisia tiheikköjä ja siellä näkee myös kaikki muut kulkijat satojen metrien päähän.
Voisiko vaan kirjata, että tasaikäiset ja yksilajiset kuusikot annetaan uusiutua luontaisesti? Kaadetaan vaan ne ulkoilureittien välittömästä läheisyydessä olevat puut, joista voi olla suoraan vaaraa ulkoilijoille. Evon alueen kirjanpainajatuhoista näkee, että metsä lähtee niistä huolimatta uusiutumaan hyvinkin nopeasti, kun kuuset tiputtaa neulaset ja osa kaatuu maapuiksi. Nyt luonnoksessa olevalla kirjauksella mahdollistetaan todella nopea vanhojen kuusikoiden ennakoiva hakkuu hyönteistuhojen takia. Vaihtoehtoisesti näihin vanhoihin kuusikoihin voisi tehdä moottorisahalla lisää lahopuuta pienaukkojen avulla. Koneilla sinne ei kannata mennä, kun rikkovat vaan juuristoa ja aiheuttavat ylimääräistä ja turhaa puiden kuolemaa.
Kevytkin maanmuokkaus vähentää myös maaperän lajien ja niistä riippuvaisten eläinten elinympäristöä, joten sitä tulisi välttää viimeiseen asti.
Metsien pitäminen viihtyisinä ja houkuttelevina liikkua kaikille kaupunkilaisille ei ole luonnoksen suunnitelmalla mahdollista. Toivoisinkin, että myös meidät luonnonmetsien ystävät huomioidaan tässä eikä vain sitä porukkaa joka ei ole koskaan luonnonmetsiä nähnytkään. Luonnonmetsät ovat paikoin todella tiheitä ja vaikeakulkuisia ja siellä ei näy ihmisen tekemä metsän "hoito". Nykyisin valtaosa kaupungin virkistysmetsistä muistuttaa yhä teollisuuden tarpeisiin kasvatettuja yliharvoja puupeltoja. Nämä puupellot ovat nähtävästi niitä, joita enemmistö ihmisistä pitää turvallisina. Oikeasti ne ovat koko lajikirjoa katsottaessa niitä kaikkein turvattomampia ja erityisesti eläinlajistoltaan yksipuolisia.
Tällä hetkellä luonnoksessa ei huomioida luonnonmetsissä virkistyviä ihmisiä millään tavalla. Kaupungin virkistysmetsiin tulee jättää laajoja alueita joihin ihminen ei koske, tuli sinne tuli, kuivuus tai hyönteistuhoja. Näillä alueille ainoastaan polkujen päälle kaatuvia puita tai välitöntä vaaraa aiheuttaviin puihin voitaisiin koskea.
Luonnon arvokohteiden ja metsälakikohteiden lisäksi ja ekologisen verkoston parantamiseksi tulee jättää laajempia alueita virkistyskäytössä olevista metsistä kaikkien koneellisten toimien ulkopuolelle. Lisäksi en ymmärrä miten uhanalaiset lajit ja niiden elinympäristöt voidaan huomioida metsänkäsittelyssä, kun niiden lajistoista ei ole tietoa eikä virkistysmetsien lajeja ei ole kattavasti kartoitettu. Kaupungin luonnonsuojeluun kohdistuneet henkilövähennykset eivät myöskään tätä tilannetta voi parantaa. Toivoisinkin yhdeksi kohteeksi virkistysmetsistä saaduille tuloille ulkopuolelta ostettavaa ammattilaisten tekemään luontokartoitusta myös virkistysmetsiin.
Kaikki metsien hakkuista tulevat tulot tulee ohjata luonnonsuojeluun. Metsien "hoidosta" jäävää rahaa ei saa ohjata muuhun kaupungin budjettiin. Metsistä poistettava puu, joka poltetaan ei lisää hiilivarastoja. Se hakatun puun hiili vapautuu suoraan ilmakehään! Tästä syystä metsistä poistettava puu pitää ohjata sellaiseen toimintaan, missä puuhun sitoutunut hiili ei palaudu muutamassa vuodessa kiertoon. Jos se ei ole mahdollista puita ei tule poistaa metsistä.
Muuta: Lain suojaamien suojelualueiden osuus on aivan liian pieni. Lahden päättäjät on jo osoittaneet halun purkaa suojelua alueilta, joten kaikki suojelualueiksi kaavassa merkityt alueet tulisi suojella vahvasti mahdollisimman nopeasti.
Lahopuun tavoitemääräksi lahopuuohjeeseen tulee laittaa minimissään 10 kuutiota hehtaarilla ja metsän tyypin mukaan sitä tulee olla paikoin jopa 50 kuutiota hehtaarilla. Keskimäärin joku 25 kuutiota hehtaarilla voisi olla hyvä luku. Lahopuun tulisi olla myös laadullisesti monipuolista, eli maapuita, keloja, pystypuita, kolopuita ja tuulenkaatoja.
Hyönteistuhojen aiheuttamien kuolleiden tuoreiden puiden poistosta tulisi pääsääntöisesti luopua. Tuhohyönteisiä syövät lajit, kuten petokovakuoriaiset ja loispistiäiset tarvitsevat suuren kannan säilyttämiseen paljon kuollutta puuta. Kirjanpainaja ei tietääkseni leviä kuolleiden puiden avulla, joten puiden poisto on jo myöhäistä tuhojen ehkäisemiseksi. Petokovakuoriaiset ja loispistiäiset taas saisivat näillä kuolleilla puilla elävistä muista hyönteisistä ravintoa ja kirjanpainajan iskiessä uudestaan lähistölle, ne hidastaisivat luontaisesti kirjanpainajan leviämistä.
Hyönteistuhojen torjuntakeinoista voisi ottaa pois kuusipuutavaran poiston ja jättää jäljelle kuorimisen. En myöskään ymmärrä miten poimintahakkuu torjuntahakkuuna voisi olla mahdollista, kun lintujen pesimäaikaan ei hakkuita tehdä. Eikös kirjanpainajat ehdi tällöin jo kasvattaa uuden sukupolven ja hakkuun tapahtuessa joskus loppuvuodesta se on ihan liian myöhäistä kirjanpainajatuhojen vähentämiseksi?
Marko Vertainen
Lahti
11. Helmikuuta 2026
CC0 2024-2026, Marko Vertainen